Tämä artikkelireferaatti perustuu Kansallisen ennakointiverkoston raporttiin Diginatiivit, työ, kansalaisuus. Toim. Tomi Leino, Marjut Mutanen, Riitta Nieminen-Sundell, 2009. Valitsimme tämän artikkelin referoitavaksi, koska arvelimme , että siitä löytyisi näkökulmaamme diginatiivit-digi-immigrantit /riippuvuus monenlaisia näkökulmia.

Raportti perustuu kansallisen ennakointiverkostoon havaitsemaan tarpeeseen selvittää nettisukupolven – diginatiivien erilaiseksi väitettyjen toimintamallien ja – tapojen todenpitävyyttä. Itse koen tämän merkittävänä, koska oppilaitoksiin ja työelämään tulee koko ajan diginatiiveja. Miten huomioimme tämän opetuksessa on mielestäni oleellinen kysymys kuin myös se, miten työelämä huomioi diginatiivien vahvuudet työyhteisön kehittämisessä. Joten lähden innolla raporttia referoimaan.

Nettisukupolvi määritellään artikkelissa siten , että heille on tyypillistä runsas vuorovaikutus internetissä. Don Tapscott on teoksessaan  Grown up Digital määritellyt, että ensimmäiseen nettisukupolveen kuuluvat vuosina 1978-1998 syntyneet nuoret ja aikuiset. Tapscottin mukaan diginatiiveja määrittävät seuraavat 8 positiivista ominaisuutta:

-vapauden halu (ilmaisu ja valinta)

-tärkeä olla tekemisissä omaan persoonaansa liittyvien asioiden kanssa

-organisaation läpinäkyvyys tärkeää

-avoimuuden ja eettisyyden vaatimus työpaikoilla

odottavat työltä, koulutukselta ja sosiaaliselta elämältä viihtyisyyttä ja hauskuutta

-osaavat yhteistyön ja suhdetoiminnan

-ovat nopeita ja odottavat sitä myös muilta

-ovat innovatiivisia

Negatiivisiissa ominaisuuksissa mainitaan; tyhmyys, nettiaddiktiivisuus, häpeämättömyys, kyvyttömyys tehdä omia valintoja, tekijän oikeuksien rikkominen, nettikiusaaminen, väkivaltaisuus, työmoraalittomuus, narsistisuus ja yleinen kiinnostuksen puute.

Jordan Kaplan kirjoittaa Usa Todayn artikkelissa Y-sukupolvesta, joka kyseenalaistaa aiemmat toimintatavat ja johtajat myös.

Näistä näkökulmista artikkelissa on arvioitu nettisukupolven eli diginatiivien eli Y-sukupolven selviämistä työelämässä ja kansalaisena yleensäkin.

1. Diginatiivit työelämässä

Nettisukupolven edustajat saattavat pitää työelämää pelottavana ja kilpailtuna, jähmeänä ja rakenteellisena maailmana. He kaipaavat autoritäärisen johtamisen sijaan keskustelevampaa johtamiskulttuuria. Digi-immigranttien suhtautuminen heihin voi olla myös vaikeaa, koska heidän toimintatapoja ei tunneta hyvin. Netti on keskeinen työväline, mutta kasvokkain kohtaaminen on myös tärkeää. Parhaimmillaan yhteydenpitoon käytetään välineitä sen mukaan kenen kanssa ollaan tekemisissä. Sähköpostiakin voi käyttää hieman vanhempien ihmisten kanssa, mutta oman ikäisten kanssa käytetään pikaviestintävälineitä.

2.Nettisukupolvi skannaa tietoa

Diginatiivit elävät tiedon silmäilyn (scanning) kulttuurissa, sillä on hyvät valmiudet suurten tietomäärien käsittelyyn. Tieto saattaa olla kuitenkin pinnallista. Teknologian käyttö on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on sosiaalinen osaaminen ja taito verkostua. Heillä on taito tehdä monta asiaa rinnakkain (multitasking). Vaikka he ovat tottuneet käyttämään tvt:tä koko ikänsä , medialukutaidossa saattaa olla pahojakin puutteita. He myös luottavat paljon vertaistietoon ja osaavat sitä myös hakea tehokkaasti.

3. Nettisukupolvi on yhteisöllinen

Verkko on yhteisöllisyyden hiiva. Verkossa diginatiivit löytävät helposti vertaistaan seuraa. Organisoituminen jonkin asian ympärille on helpottunut netin välityksellä. Esimekki organisoitumisesta voisi olla Sometu-verkosto http://blogi.sometu.fi/2009/06/tutkimusparvi-%E2%80%93-toteuttaa-avointa-tutkimusta/  , jota voi nimittää parveksi organisoituneeksi toiminnaksi.

4. Nettisukupolvi vaatii viihdettä

Verkossa oleminen on lyhytjänteistä, todellista paneutumista on vaikea saada aikaan. Internet on voimakkaasti visuaalistunut. Se tekee verkon tarjonnasta moniaistista ja pelillisyys leimaa muitakin sisältöjä kuin vai pelejä. Erilaiset sisällöt seuraavat näytöllä toisiaan esim. Facebookissa, näin tieto sekoittuu kvasitietoon eli näennäistietoon ja viihteeseen. Tämä voi selkeästi johtaa riippuvuuteen. Se voi myöskin johtaa medialukutaistoisten kohdalla sekoittumisen vastustamiseen ja tällaisten tiedohakukanavien käytöstä luopumiseen. Myös oppiminen on viihteellistynyt. Tiedon omaksumistapa on visuaalinen ja viihteellinen.

5. Nettisukupolven arvomaailma ja identiteetti

Perinteisten arvojen (inhimillisyys, yhteisöllisyys, vastuullisuus, ymmärtäminen ja tarve kontakteihin) lisäksi tärkeää on vaikuttaminen ja tekeminen.  Identiteetin kehittäminen verkon avulla on on tärkeää. Kiusaaminen voi siirtyä luokkatiloista nettiin. Kaikki nettisukupolven edustajat eivät suinkaan kulje kaikkien virtausten kärjessä. Arvot voivat sirpaloitua myös.

6. Verkostosukupolvi

Internet on muuttanut ja muuttaa olemisen tapoja ja sitä kautta organisaatioiden ja yhteiskunnan rakenteita. Yhteisöllisistä rakennusprojekteista esimerkkejä voivat olla  mikroblogeissa tapahtuva ”crowdsourcing” eli joukkojen viisauden käyttö, yhdessä tekeminen ja kaverin auttaminen.

 

Diginatiivit  voivat tuoda työelämään tullessaan esim. seuraavia positiivisia ilmiöitä:

-Johtajuuden kehittyminen kohti valmentamista ja osallistumista

-Suoritusten johtaminen lähtee yksilöistä ja kontribuutioista

-Palvelujen osatamisen prosessi muuttuu hankintatapahtumista yhteistyösopimuksiin

-Tuki- ja korvausjärjestelmät sekä verotus muuttuvat tukemaan yhden hengen yrittäjyyden moniprojektityömallia, jossa tiimi koostuu useista itsenäisistä yksiköistä

Sekä seuraavanlaisia negatiivisia ilmiöitä saatetaan havaita:

-Fyysinen ja henkinen eristäytyminen lisääntyy (itsestä huolehtimisen trendi tulee tärkeäksi , jotta näiltä vältytään)

-Ohjelmistokehittäjien tulot vaarantuvat

 

Diginatiivien vaikutukset kansalaisina saattavat vaikuttaa seuraavilla positiivisilla tavoilla:

-Kansalaisten mielipiteiden aktiivinen hakeminen verkossa tulee osaksi päätöksentekoa

-Jatkuva keskustelu verkkokeskustelun vapaudesta ja rajoittamisesta

-Kansalaisia oikeasti kiinnostavien asioiden nouseminen päätöksentekoon

-Parvimainen toiminta saa llegitiimejä muotoja

-Hallinnolla on nykyistä kuuntelevampi asenne ja välineet korjata toimintaansa

-Hallinnon sähköisille palveluille tulee käyttöehdot

-Hallinnon päälle kehittyy avoimia tukipalveluita

Sekä negatiivisia vaikutuksia kuten;

-Julkisen vallan kurinpitotoimet lisääntyvät

-Asioiden valmistelu siirtyy verkkokabinettipolitiikkaan ajatusten kypsyttämistä varten

-Saattaa syntyä tietäjien joukko (knowledge elite) ja ulkopuolisten joukko (knowledge mob)

 

Yhteenvetoa raportin tuloksena

Nettisukupolvessa eli diginatiiviudessa eli y-sukupolvessa on kysymys laajemmasta ilmiöstä kuin iän yhdistämästä sukupolvesta. Kyse on internetin tuomista uusista käytännöistä, joiden hallinta on osin sukupolvisidonnaista.

Näkyvin nettisukupolven nopeasti tuoma uudistus on viestinnän ja kommunikaation  mullistus. Nopeus ja reaaliaikaisuus ja jatkuva läsnäoleminen ovat tyypillisiä ominaisuuksia sille. Nopean viestinnän välineet ovat moninaiset: aina vekossa olevat kännykät, pikaviestimet, mikroblogipalvelut, verkkoyhteisöt sekä verkostopalvelut. Hitaaksi koettu sähköposti yleistyy vasta työelämään siirtymisen myötä.

Uusi kommunikointitapa internetin mahdollistamana voi luoda kokonaan uuden toiminnan logiikan koko yhteiskunnassa.

Verkostomaiset toimintamallit korostuvat yritysten toiminnassa.

Diginatiiveja kiinnostaa yhteinen hyvä ja kokonaisuuden toimivuus.

Advertisements